Joogablogin aiheena kuolema – ja elämä

dreamcatcher on a forest at sunset

Millainen muistokirjoitus sinusta joskus kirjoitetaan? Tuntuuko sen ajatteleminen kammottavalta (en halua kuolla!), välinpitämättömältä (aivan sama, minuahan ei sitten enää ole) vai kauniilta tai innostavalta (nyt olen elossa ja voin vaikuttaa siihen).

Muistan joskus lukeneeni, että kuolemaa kannattaisi miettiä vaikka viisi minuuttia joka päivä, jotta se tuntuisi arkipäiväisemmältä eikä pelottaisi niin kovin. Itse mietin sitä todennäköisesti enemmän, uskon että kuolema voi olla hyvin kaunis tapahtuma. Ainakin haluaisin tehdä siitä sellaisen. Mutta sitä ennen haluan elää, ja parhaimmillaan kuolema tuo esiin myös täydempää elämää: mitä lähempänä kuolemaa käy, sitä enemmän elämää löytää.

Näistä ajatuksista syntyi teksti Hidasta Elämää -sivuston Arkielämän joogaa -blogiin. Alkuperäisen tekstin pääset lukemaan täältä, mutta teksti on kokonaisuudessaan myös alla. Kaikki blogikirjoituksen vuosien varrelta löydät täältä. Sat Naam ❤

Lisää