Joogablogin aiheena onnellisuuden harha

kuva: Depositphotos

Sitten kun löydän uuden työpaikan, sitten kun lapset vähän kasvavat, kun tämä deadline on ohitettu, kun olen laihtunut kymmenen kiloa, kun minulla on enemmän aikaa itselleni, ensi kesänä, ensi kuussa, ensi viikonloppuna, ehkä joskus…

Onnellisuuden tavoittelu on elämästä irrallaan oleva projekti. Etsimme, unelmoimme, toivomme – sen sijaan että olisimme. Saattaa olla pelottavaa tulla onnelliseksi: mitä sen jälkeen enää tavoittelisin?

Näistä pohdinnoista syntyi marraskuun kirjoitus Hidasta Elämää -sivuston Sadhana -blogiin. Alla on kirjoitus kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

~ ~ ~ ~

Lisää

Joogablogin aiheena hyvän elämän peruspilarit

 

seina3Henkinen kasvu on sukupolvemme suuri haaste. Jos etsii itseään epätoivon vimmalla, kokeilee ja vaihtaa jatkuvasti metodia, pettyy ja yrittää uutta harjoitusta… on riskinä ajautua entistä kauemmas omasta ytimestä. Ulkoapäin voi esittää vain valistuneita arvauksia, mutta vastaukset siihen, mikä juuri minulle tekee hyvää, löytyvät sisältäpäin. Avainsana itsensä tuntemiseen on sitoutuminen – omaan itseen.

Oikotietä onneen ei ole, eikä kasvu ole koskaan helppoa. Meillä kaikilla on monenlaisia, itsellemme haitallisia tapoja. Kuulemalla, kokeilemalla ja tunnustelemalla voimme oppia ymmärtämään, mikä tekee hyvää juuri minulle. Se tekee elämästä onnellista.

Näistä pohdinnoista syntyi syyskuun kirjoitus Hidasta Elämää -sivuston Sadhana -blogiin. Alla on kirjoitus kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

~ ~ ~ ~

Lisää

Joogablogin aiheena pelko ja myötätunto

 

iltataivas_pelto2

Elämme suurta muutosta. Joogan käsityksen mukaan ihmiskunta kehittyy tällä hetkellä valtavin henkisin harppauksin. (Astrologien mukaan syyskuu oli tietoisuutemme kasvun kannalta hyvin merkityksellinen.) Kasvu ei ole koskaan kivutonta.

Saavutetuista eduista kiinni pitämisen, aggression ja muutosvastustuksen taustalla on pelkoa, ja se on aivan luonnollista. Kehittyminen ja muuttuminen on pelottavaa, sillä tutusta on päästettävä irti ja otettava askel kohti tuntematonta. Vain silloin voi jotakin uutta tulla tilalle ja elämä virrata niin kuin sen kuuluu.

Viime viikkoina olen pelon lisäksi nähnyt ja kokenut valtavia myötätunnon pilkahduksia. Ehkä kaikesta tästä seuraa vielä jotakin hyvää?

Näistä pohdinnoista syntyi syyskuun kirjoitus Hidasta Elämää -sivuston Sadhana -blogiin. Alla on kirjoitus kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

Lisää

Joogablogin aiheena positiivisen ajattelun harha

taivas_teksti2

Kirjoitin tässä kuussa syvästi henkilökohtaisen tekstin. Olen luonteeltani positiivinen ja minun on helppo ohittaa ongelmia, vaikeuksia ja kipua positiivisella vastaiskulla. Positiivisuudessa ei ole mitään vikaa, jos se on aitoa. Mutta jos sen takana on ongelmien kieltämistä, tunteiden tukahduttamista ja omien tarpeiden vaientamista, voi positiivisuus olla tuhoisaa.

Meissä kaikissa on kauniita ja kaameita puolia, meissä elävät valo ja varjo. Jatkuva kaipuu valoon tekee meidät sokeiksi sille, mitä ympärillämme on. Koko inhimilliseen elämään kannattaa suhtautua uteliaisuudella, ilman että pyrkii heti takaisin mukavuusaluelle, positiivisuuteen ja harmoniaan. Kasvu ja suurimmat tutkimusretket tapahtuvat epämukavuusalueella.

Näistä pohdinnoista syntyi elokuun blogikirjoitus Hidasta Elämää -sivuston Sadhana -blogiin. Alla on kirjoitus kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

Lisää

Joogablogin aiheena valaistuminen

kiskot_teksti

Valaistuminen on jotakin, mikä ei välttämättä tunnu olevan kovin lähellä tätä tavallista arkea. Valaistuminen kuulostaa ehkä Buddhan, Dalai Laman tai Äiti Teresan touhulta; joltakin, mikä kenties on mahdollista joillekin ihmisille, muttei ajankohtaista minulle, ainakaan tässä elämänvaiheessa.

Tänä kesänä olen kuitenkin pohtinut aihetta niin semanttisesti (mitä sana valaistuminen tarkoittaa) kuin kokemuksellisesti (”Mitäh? Tästäkö tässä kaikessa onkin kysymys?!”). Ja valaistuminen on ruvennut tuntumaan joltakin paljon arkipäiväisemmältä ja luonnolliselta asialta, valtavalta vapaudelta.

Valaistuminen tuntuu olevan ymmärrystä siitä, mitä elämä on; elämän sallimista, jatkuvaa uteliaisuutta omaa itseä ja sitä iso kokonaisuutta kohtaan, jota olen. Sitä, että huomaa kuinka elämä elää meitä kaikkia.

Näistä pohdinnoista syntyi myös heinäkuun blogikirjoitus Hidasta Elämää -sivuston Sadhana -blogiin. Alla on kirjoitus kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

Lisää

Joogablogin aiheena keski-ikä

tuoliJoogien mukaan elämä koostuu sykleistä. Elämässä on esimerkiksi 7, 11 ja 18 vuoden syklit. Tietyissä ikävaiheissa ihminen kohtaa tietynlaisia haasteita. Keski-iässä elämässä alkaa olla jo aika lailla rutiineja; pinttyneitä tapoja muun muassa asioiden tekemiseen, reagoimiseen, olemiseen. Keski-ikään saakka tila ja energia ovat olleet kasvavia, mutta tämän jälkeen piirit alkavat hiljalleen pienentyä. Tämä tuo useimmille mukanaan kriisin.

Näistä pohdinnoista syntyi toukokuun blogokirjoitus blogikirjoitus Hidasta Elämää -sivuston Shakti Pad -blogiin. Alla on kirjoitus kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

Lisää

Joogablogin aiheena henkisen kasvun vaiheet

jarvimaisema_tekstiJoogan oppien mukaan henkinen polku etenee tiettyjen viiden vaiheen mukaan, ja helpointa henkiselle matkalle on hypätä tietyssä elämänvaiheessa, keski-iässä.

Olen kuullut sanottavan, että ihminen olisi meditaatiokypsä vasta nelikymppisenä ja että ”elämä alkaa 40-vuotiaana”. Samaa kertoo tavallaan myös kundaliinijoogan traditio: keski-iän kriisi tapahtuu valtaosalle ihmisistä 35–42-vuotiaana. Tuolloin on luonnollista hakea elämälle jotakin syvempää merkitystä kuin arkiset askareet.

Näistä pohdinnoista syntyi toukokuun blogokirjoitus blogikirjoitus Hidasta Elämää -sivuston Shakti Pad -blogiin. Alla on kirjoitus kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

Lisää

Joogablogin aiheena intuitio

IntuitioMuutaman viikon takaisella joogatunnilla puhuttiin intuitiosta ja laitoin tännekin jo muutaman vihjeen mittaisen listan siitä, miten intuition ääntä voi oppia erottamaan egon äänestä. Vain muutamaa päivää myöhemmin luin Helsingin Sanomista artikkelin siitä, miten intuitio joskus voi toimita epäilyttävästi ja ohjata harhaan.

Olen sitä mieltä, että ainut epäilyttävä asia intuitiossa on sen tunnistamisen vaikeus kaiken mielen melskeen ja nopean elämän keskellä. Näistä pohdinnoista syntyi huhtikuun blogikirjoitus Hidasta Elämää -sivuston Shakti Pad -blogiin.

Alla on blogikirjoitus kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

Lisää

Joogablogin aiheena positiivisuuden harha

lootus_vpun_tekstiOnnellisuus ja tasapaino eivät ole yhtä kuin leveä hymy ja positiivinen asenne. Positiivisen ajattelun korostaminen saattaa olla peruspositiivisille suorastaan tuhoisaa, jos negatiivisina pidetyt asiat lakaistaan maton alle. Varjoaan ei voi piilottaa jättämällä sen huomiotta.

Näistä pohdinnoista syntyi maaliskuun blogikirjoitus Hidasta Elämää -sivuston Shakti Pad -blogiin.

Tässä on blogikirjoitus kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti löytyy täältä. Lisää

Joogablogin aiheena hengittämisen ja intuition yhteys

valo_tekstiMistä tietää, kuuluuko sisältäpäin intuition vai egon ääni?

Välillä intuitio tai yhteys itseen tuntuu olevan totaalisen hukassa. Oma suunta ja päämäärä ovat epäselviä, eikä omista motiiveistaa ole tietoinen. Itseään on vaikea nähdä, on paljon helpompi neuvoa muita.

Pitkään ja syvään hengittäminen on paras ankkuri tähän hetkeen. Hengitys saa aikaan ihmeitä. Se auttaa muuttamaan suuntaa ja saamaan elämästä otteen turbulenssinkin keskellä. Se on paras (ja joogan oppien mukaan ainoa) työkalu oman elämän kontrollointiin.

Näistä pohdinnoista syntyi helmikuun blogikirjoitus Hidasta Elämää -sivuston Shakti Pad -blogiin.

Tässä on blogikirjoitus kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti löytyy täältä. Lisää

Edellinen Vanhemmat artikkelit Next Uudemmat artikkelit