Kundaliinijoogaa

Meditaation positiivista vaikutuksista puhutaan paljon. Jo pieni päivittäinen meditaatiohetki vaikuttaa keskittymiseen ja rauhoittaa mieltä.

On helppo perustella, miksi kannattaa meditoida. Mutta mitä meditoidessa tapahtuu ja miten oppia meditoimaan? Ja miten jooga ja meditaatio liittyvät yhteen?

Meditointi on kuin alitajunnan roskien pois viemistä. Se puhdistaa varastoitunutta kuonaa turvallisella ja terveellisellä tavalla, mikä tekee mielen kirkkaammaksi ja opettaa suhtautumaan asioihin neutraalin mielen kautta, joogisesti.

Samalla meditointi kasvattaa tietoisuutta. Se vähentää pelkoa ja itsekkyyttä, mutta tuo elämään enemmän armoa. Se vähentää epäjohdonmukaisuutta ja päättämättömyyttä, mutta tuo elämään enemmän sitoutumista ja tavoitteiden saavuttamista. Meditointi kasvattaa kykyä selvitä tunteiden aiheuttamista myrskytilanteista ja vähemmän miellyttävistä tunteista.

Meditointi yksinkertaisesti tekee elämästä onnellisempaa ja helpottaa ”oman paikkansa löytämistä”. Se auttaa päästämään irti alitajuisista tavoista ja tuntemaan sisäistä rauhaa ja tekee näin maailmasta paremman paikan elää – ei mikään vähäinen juttu siis.

Meditointi harjoittaa siis mieltä. Mieli on joogan oppien mukaan olemassa sielun palvelemiseksi, mutta monella meistä mieli hihkuu ja hyppii asiasta toiseen kuin pieni apina. Mieli vapauttaa joka sekunti tuhat ajatusta, joista se valitsee sattumanvaraisesti yhden. Siksi ajatukset voivat välillä pomppia asiasta toiseen aivan hassusti.

Kun mieli oppii palvelemaan sielua, toimii intuitio vahvana ja elämä on makea virtaus, jossa asiat tulevat luokse sen sijaan että niiden perässä täytyisi juosta. Elämä on onnellista, menestyksekästä ja rentoa ilman turhaa hötkyilyä.

”Valloittamalla mielesi voit valloittaa koko maailman”, kirjoitti Guru Nanak 1400-luvulla.

Meditaation ideana on hiljentää mielen liikehdintää – ei pysäyttää sitä, vaan ohjata se rentoutuneeseen tilaan. Tätä prosessia voi helpottaa erilaisilla meditaatiotekniikoilla.

Moni meistä meditoi päivittäin ihan huomaamattaan. Puhdistava sauna, hiihto- tai juoksulenkki, takkatulen tuijottaminen… ovat kaikki meditatiivisia kokemuksia. Silloin mieli hiljenee.

Aiemmin elämä oli rauhallisempaa ja tyhjän tuijotteluun oli enemmän aikaa. Nykyään hiljaiset hetket täyttää usein televisio tai tietokone. Aivot eivät saa tarvitsemaansa lepoa, mieli ei saa rauhaa. Siksi tietoiselle meditaatioharjoittelulle on tässä ajassa kenties enemmän tilausta kuin ennen.

Meditointi on taito, jota on pidettävä yllä säännöllisellä harjoittelulla. Se on henkilökohtainen prosessi, jossa kuitenkin on tiettyjä yhteisiä piirteitä.

Meditaatio ei ole aina auvoista rauhan tunnetta, vaan koska alitajunta puhdistuu, saattaa mielen syövereistä pulpahtaa pintaan mitä tahansa.  Yhtenä päivänä yhtä, toisena toista.

Meditoimaan oppiminen tapahtuu kuitenkin kundaliinijoogan oppien mukaan tietyn järjestyksen mukaan. Meditaatiotaidot on jaettu 21 tasoon, jotka alkavat järkytyksestä ja tylsyydestä ja päätyvät pyhyyteen ja luomakunnan ikuiseen sykkeeseen.

Tasot ovat yksittäisiä meditaatiotaitoja, mutta samalla ne ovat meditoijan omia henkilökohtaisia ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat myös joogamaton ulkopuolella.

Joinakin päivinä tietyn tason saavuttaa vaivatta, toisena päivänä jää tahimaan alkusuohon. Ego haluaisi käyttää mieltä itsensä palvelemiseen, minkä vuoksi meditaation aloittaessa mieli – jota siis yritetään rauhoittaa ja hiljentää – kertoo taatusti kaikenlaista: on normaalia, että alussa kroppaa puuduttaa, mieli vaeltaa tavallista vilkkaampana, paikoillaan oleminen tuntuu vaikealta ja tekee mieli luovuttaa. Mutta kun tämän alun ohi pääsee, alkaa rauhoittuminen ja puhdistuminen.

Kuten missä tahansa muussakin asiassa, oppiminen ja eteneminen tarkoittaa epämukavuusalueelle menoa sekä vaatii sitoutumista ja kurinalaisuutta.

Erilaisissa traditioissa meditaatiotekniikat ovat erilaisia. Jokaiseen kundaliinijoogatuntiin kuuluu meditaatio-osuus, ja kundaliinijoogatraditiossa erilaisia meditaatioita on satoja ellei tuhansia. Ne saattavat sisältää hiljaisia tai ääneen lausuttuja mantroja keskittymisen lisäämiseksi, musiikkia, käsien asentoja eli mudria, silmien asentoja eli dhristejä, liikettä tai paikallaan oloa.

Paitsi että meditaatio puhdistaa alitajuntaa ja hiljentää mieltä, on jokaisella kundaliinijoogan meditaatiolla oma spesifi vaikutuksena, joka voi olla esimerkiksi sydämen rauhaa, katkeruudesta irti päästämistä, auran vahvistamista, kiitollisuutta, yhteyttä universumiin…

Sopivasta meditaatiosta on parasta keskustella joogaopettajan kanssa. Hän osaa antaa tarkat ohjeet ja juuri sopivanlaisen meditaation harjoiteltavaksi. Jos jokin tunnilla tehty meditaatio tuntuu kolahtavan ja kiinnostaa, kannattaa siitä kysyä opettajalta, jolloin harjoittelua voi hyvillä ohjeilla jatkaa myös itsekseen.

Joogatunneilla meditointi on erilaista kuin yksin kotona. Ryhmän jäsenet kannattelevat energeettisesti toisiaan: jos jonkun meditaatio sujuu erityisen keskittyneesti, vaikuttaa se muidenkin kokemukseen. Ryhmässä keskittyminen on helpompaa. Meditaation voima pysyy yllä ja kertautuu ryhmässä.

Yogi Bhajanin mukaan kehossa on meditoidessa kaksi erityisen tärkeää kohtaa: aivojen otsalohko ja kitalaki. Kitalakea stimuloidaan äänellä, mantroilla ja kielen liikkeillä. Otsalohkoa stimuloidaan silmien asennolla.

Silmien asennot eli dhristit riippuvat siitä, mihin energiakanaviin eli meridiaaneihin ja mihin aivojen alueisiin meditaation halutaan vaikuttavan. Tavallisimpia ovat kulmakarvojen väli, ns. kolmas silmä, nenänpää, kuupiste leuan kärjessä sekä kruunuchakra päälaella.

Monissa meditaatioissa silmät ovat 1/10 auki. Tämä stimuloi hieman optista hermoa, mikä pitää hereillä ja valppaana. Silmäluomien on tarkoitus olla kevyet ja rennot.

Meditoidessa voidaan käyttää apuvälineitä kuten gongia tai malaa. Gongin ääni värähtelee solujen sisällä luoden syvää rentoutta. Se stimuloi kehon umpieritysjärjestelmää ja verenkiertoa, vaikuttaa kehon meridiaaneihin sekä vapauttaa tukoksia, jännitystä ja kehoon varastoituneita tunteita.

Malat ovat kaulassa tai ranteessa pidettäviä koruja, jossa on 108, 54 tai 27 puusta tai kivestä tehtyä helmeä. Peukalo liikuttaa helmiä yksi kerrallaan mantran tahtiin. Tämä on yksinkertainen, mutta hyvin tehokas meditatiivinen työkalu.

Kundaliinijoogassa voidaan tehdä myös parimeditaatioita, kävelymeditaatioita tai tuijotusmeditaatioita (joko paria silmiin tai syvässä meditatiivisessa tilassa olevan joogin kuvaa tuijottaen). Ryhmämeditaatio Valkoinen Tantra (ei tekemistä seksuaalienergiaan liittyvän punaisen tantran kanssa) on hyvin vaikuttava kokemus. Lähimmät järjestetään Tukholmassa aina helmikuussa.

Myös jooga-asennot eli asanat ovat meditaatioharjoituksia. Niissä harjoitetaan yhtä aikaa kehoa, mieltä ja sielua. Tietoisuuden on tarkoitus olla läsnä, katseen käännettynä sisäisiin tuntemuksiin ja tavoitteena on oppia lisää itsestä.

Kundaliinijoogassa meditaatioita, kuten useimmiten muitakin joogaharjoituksia, tehdään tietty minuuttimäärä.
Meditaation kesto saa kehossa ja mielessä aikaan tietynlaisia vaikutuksia.

3 min vaikuttaa suotuisasti magneettikenttään, verenkiertoon ja veren tasaisuuteen.

11 min alkaa vahvistaa hermostoa ja vaikuttaa kehon umpieritysrauhasiin hormonituotantoa tasapainottavasti.

22 min tasapainottaa kolmea mieltä (positiivinen, negatiivinen ja neutraali) ja ne alkavat työskennellä yhdessä.

31 min vaikuttaa umpieritysrauhasten, hengityksen ja mielen keskittymisen avulla kehoon solutasolla ja muuttaa hengityksen, verenkierron, sydämen lyöntien ja aineenvaihdunnan rytmejä. Tämän seurauksena happitasapainossa sekä ruumiin nesteiden ja veren kemiallisessa koostumuksessa tapahtuu muutoksia, mikä puolestaan kohottaa pysyvästi mielentilaa.

62 min muuttaa aivojen harmaata ainetta, alitajunta ja ulkoinen projektio yhdistyvät.

2,5 h muuttaa psyykettä ja magneettikenttää niin että alitajunta pysyy vakaasti uudessa toimintamallissa ja synkronoituna ympäröivän universumin kanssa.

Kun samaa asiaan toistaa useana päivänä, oppii sen.  Oli kyse sitten tietyn meditaation vaikutuksesta tai minkä tahansa uuden asian opettelusta, sanotaan kundaliinijoogassa että

• 40 päivää tarvitaan jonkin tietyn tavan muuttamiseen,
• 90 päivää vahvistaa tämän uuden tavan,
• 120 päivää tekee uudesta tavasta osan sinua ja
• 1000 päivän jälkeen ja hallitset tavan mestarin kaltaisesti.

Välillä kannattaa siis osallistua myös pidempiin meditaatioihin tai kokeilla saman meditaation tekemistä vähintään 40 päivän ajan. Kokeilemalla huomaa, millaisia vaikutukset ovat.

Samankin meditaation tekeminen on aina erilaista, ja meistä jokainen on erilainen. Kundaliinijooga nojaa vahvasti kokemukseen, joten kannattaa selvittää kokeilemalla millainen meditaatio itselle sopii. Alkuun pääsee parhaiten – aloittamalla.

Meditaatiomatka on elämänmittainen ja jokaisella meditaatiokerralla oppii jotakin uutta. Esimerkiksi 40 päivän meditaatiota tehdessä voi olla hyvä idea kirjata tuntemuksia jälkeenpäin ylös.

Meditaation arvo on sen tekemisessä. Tulokset kannattaa unohtaa ja keskittyä vain nykyhetkeen. Meditointi on aina nykyhetkeen keskittymistä. Aina läsnäoloa ei meditoidessa tunne, mutta silti meditaatio kannattaa tehdä. Mitä tahansa meditaation aikana tapahtuu, on henkilökohtaista oppimista.

Mieli rauhoittuu meditaation aikana, kun hyväksyy ne tuntemukset, joita kokee. Kun pitää tietoisuuden mukana, tarkkailee mitä itsessä tapahtuu eikä reagoi tuntemuksiin, pääsee niistä irti. Samalla hiljainen aika yksittäisten ajatusten välissä kasvaa. Vähitellen tämä aika pitenee ja johtaa meditatiiviseen, värähtelevään hiljaisuuteen.

”Meditaatio ei ole silmät kiinni istumista. Meditaatio on: mitä tahansa oletkin tekemässä, olet tekemässä.”  –Yogi Bhajan

Itse asiassa, mikä tahansa on meditaatiota: meditoit televisiota, parisuhdetta, lehteä, raha-asioita, ruokaa… Se, oletko tietoinen meditaatiostasi, on itse asiassa olennaista. Energiasi menee sinne, minne keskität huomiosi. Kysymys kuuluukin, oletko tietoinen siitä, minne huomiosi kiinnittyy. Keskittymistä ja huomion kohdistamista parannetaan meditaatioharjoituksilla.

Jatkuva meditatiivinen tila on nimeltään Simran. Se on meditaation tavoite.

Lähteet: The Aqcuarian Teacher, KRI International Kundalini Yoga Teacher Training Manual (KRI, 2005); Gurucharan Singh Khalsa: The 21 Stages of Meditation (KRI, 2012). Kiitokset oikoluvusta ja kommenteista Charanpal Singhille!