Loukkaantumisriski joogassa

Lilypad; nature scenicViime aikoina on puhuttu loukkaantumisista joogatunneilla ja joogatessa. Viime viikolla asiasta kirjoitti Hesari aukeaman artikkelissa. On hyvä, että asiasta puhutaan.

Elämä on onnettomuusaltista, ja selkänsä voi loukata vaikka sängystä noustessa, puhumattakaan autolla ajon, liukkaalla talvikelillä kävelemisen tai urheiluharrastusten riskeistä. Loukkaantumisriskillä joogassa kuitenkin useimmiten viitataan väärän harjoittelun ennen kaikkea nivelille aiheuttamaan jatkuvaan haittaan.

Monella on joogasta väärä kuva, jonka mukaan keho pitää vääntää ihmeellisiin asentoihin mielenrauhan nimissä. Loukkaantumisia tapahtuu, kun joogaharjoitusta tekee ego.

Jooga on määritelmän mukaan ”liitto”. Se on liitto kehon, mielen ja sielun välillä, ja se on liitto yksittäisen ihmisen ja koko universumin välillä. Henkistä puolta ei voi erottaa joogasta.

Jooga on henkilökohtainen prosessi. Joogamatolla harjoitellaan oman kehon palautteen kuulemista, intuitiota, keskittymistä, läsnäoloa. Päivät ovat erilaisia, eikä jooga ole kilpailua tai vertailua.

Moneen muuhun joogalajiin verrattuna kundaliinijooga on hieman erilaista. Asana eli liike on ylipäänsä vain yksi osa joogaa, eikä se kundaliinijoogassa ole kovin korostunut. Muut joogan osa-alueet ovat yama ja niyama (joogiseen elämäntapaan, moraaliin ja päivittäisiin toimiin liittyvät asiat), pranayama (hengitys), pratyahar (aistien synkronisointi), dharana (keskittyminen), dhyana (syvä meditaatio) sekä samadhi (valaistuminen). Pelkkää liikettä ei voi siis erottaa kontekstistaan, muutoin se ei enää ole joogaa. Joogaharjoitus on meditaatiota.

Dia2

Kundaliinijoogassa liikkeet eivät yleensä vaadi kovin suurta notkeutta – vaikkakin kyllä kasvattavat sitä. Kundaliinijoogassa kyse on energian liikuttamisesta: fyysiseen puoleen ei kannata keskittyä liikaa, sillä liika yrittäminen vaikuttaa haitallisesti energian kulkuun.

Liikkeen vaativuus tulee monesti henkisestä paineesta: jaksanko pitää käsiäni suorina sivuilla kolme minuuttia? Tai selinmakuulla jalkoja 10 senttiä irti lattiasta?

Kundaliinijoogassa saa tulla hiki, ja sen on tarkoitus vahvistaa (niin fyysisiä kuin henkisiä) lihaksia. Välillä vatsalihakset, selkälihakset, pakarat tai käsivarret ovat kovilla. Opettaja auttaa kannustamalla tämän henkisen kynnyksen ylittämisessä (sinussa on paljon enemmän voimaa kuin uskotkaan ja joogatunti on turvallinen paikka käydä epämukavuusalueella, se on kasvun edellytys). Kun fyysinen keho kehittyy, rentoutuu ja avautuu, myös mieli rentoutuu ja avautuu.

Hengitys, rytmi ja ääni – moni kundaliinijoogan kriya ja meditaatio toimii näiden pohjalta, eikä tosiaan korostetusti liikkeen kautta.

Kaikki tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö liikkeitä kannattaisi tehdä oikein. Itse asiassa, kundaliinijoogassa sanotaan, ettei liikkeitä tarvitse tehdä täydellisesti, mutta oikein.

Koulutettu joogaopettaja on harjoittelun edellytys. Mitään joogaharjoittelua ei kannata aloittaa omin päin, vaan aina alkuun kannattaa hakeutua henkilökohtaiseen opetukseen.

Kundaliinijoogatunneilla opettaja istuu edessä, eikä juurikaan liiku korjaamassa tai antamassa henkilökohtaisia ohjeita. Opettajan tehtävä on nähdä ja tuntea, mitä salissa tapahtuu. Eikä hän anna tehdä liikkeitä väärin, vaan ohjaa ennen kaikkea äänellä.

jos johonkin sattuu, teet liikkeen väärinOpettajalle kannattaa aina kertoa, jos sairastaa jotakin, jos ottaa säännöllisesti lääkkeitä tai jos kehossa on tiettyjä ongelmakohtia. Nivelet (olkapäät, ranteet, polvet, lonkat), selkä ja niska ovat näistä tavallisimpia. Koulutettu opettaja osaa aina antaa liikkeistä vaihtoehtoja.

Nyrkkisääntönä voidaan myös sanoa: jos johonkin sattuu, teet liikkeen väärin.

Joogassa ei vieruskaverin tekemisellä ole mitään merkitystä oman harjoituksen kannalta. Muun muassa siksi kundaliinijoogassa useimmat harjoitukset tehdään silmät kiinni. Tällä vahvistetaan myös yhteyttä omaan itseen.

Kundaliinijooga on tietoisuuden joogaa, ja tietoisuus omasta kehosta, mielestä, keskittymisestä ja intuitiosta kasvaa pikku hiljaa. Esimerkiksi paha olo on voimakas merkki siitä, että harjoitus on hermostolle liian rankka.

Joogaharjoittelu on siis myös egon kouluttamista: mitä enemmän harjoittelee ja mitä tietoisemmaksi tulee, sitä todennäköisemmin välttää loukkaantumisen.

Loukkaantumisia tapahtuu missä tahansa lajissa. Monet hakeutuvat joogan pariin saadakseen juuri jonkin vaivan taltutettua. Ja tutkitusti joogasta on apua moniin vaivoihin.

Loukkaantumiset tulevat egosta, eivät sielusta käsin. Egosta on elämässä myös hyötyä, mutta se kannattaa kouluttaa hyvin. Sieluaan ja intuitiotaan voi oppia kuulemaan ja kuuntelemaan. Tietoisuutta kasvattamalla myös loukkaantumisriski pienenee.

Pidän joogatunnille lähtemistä siis aika paljon pienempänä pahana kuin joogaharrastuksen lopettamista loukkaantumisriskiin vedoten. Jos ego on kouluttamaton, tulee loukkaantuminen hyvin todennäköisesti vastaan jossakin muualla kuin joogasalilla.

Nauti prosessista. Hyväksy, mitä kykenet juuri nyt tekemään. Tee se ilolla, intohimolla ja rakkaudella.

Kehon linjauksesta kundaliinijoogassa kertoo muun muassa Guru Prem Singh Khalsan kirja Divine Alignment.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: