Mitä tuhansia vuosia vanhat joogan opit voivat antaa Suomessa marraskuussa 2017?
Aika paljon, jos minulta kysytään. Kundaliinijooga on avannut minulla oven, joka tekee elämästä vähän kevyempää, rauhallisempaa ja miellyttävämpää jopa keskellä kaaosta. Vaikka elämä välillä tuntuu heittelevän puolelta toiselle ihan miten sattuu, väsyttää ja tekisi mieli mennä talviunille, tunnen ihan vahvasti että kaikella on tarkoituksensa. Joogasta on tullut minulle henkinen selkäranka, johon on turvallista maailman melskeessä nojata.
Kundaliinijooga on ”tavallisen talollisen joogaa”, tarkoituksena ei ole vetäytyä yksinään vuorille meditoimaan, vaan oppia elämällä ihan tavallista arkea. Joogaharjoitukset opettavat sitoutumista, rohkeutta ja nöyryyttä, kuria ja armoa sekä itsensä ja totuuden kohtaamista. Parhaimmillaan joogasali luo turvalliset laboratorio-olosuhteet tunteiden kokemiseen, epämukavuusalueella käymiseen, irti päästämiseen ja kasvuun. Näiden taitojen harjoittelu jatkuu joogamaton ulkopuolella.
Tavallinen arki on iso henkinen harjoitus, siksi halusin kirjoittaa arkielämän joogasta kirjan. Suureksi ilokseni Hidasta Elämää ja Otava tarttuivat ideaani innolla, ja Viihdy omassa arjessasi – mielen ja kehon harjoituksia kaaoksen keskelle ilmestyy huhtikuussa 2017.
Maanläheisesti kirjoitettujen joogafilosofisten tekstien lisäksi kirjassa on lähes 30 tavalliseen arkeen liittyvää miniharjoitusta, joita voi tehdä missä tahansa milloin vain. Nämä harjoitukset ovat pieniä työkaluja ja avaimia elämän ahtaisiin hetkiin, kun tunne meinaa ottaa vallan kokonaan, kun ei tiedä mitä tehdä, kun uni ei tule silmään tai stressi korventaa aivoja.
Lisäksi kirjassa on mukana kymmenkunta jooga-, hengitys- ja meditaatioharjoitusta, joista voi rakentaa oman aamuharjoituksen, keinon alitajunnan tyhjentämiseen ja väylän rennompaan elämään.
Henkisen kasvun tie ei ole helppo, mutta palkitseva se on. Matka on ikuinen, mutta juuri se tekee elämästä mielenkiintoista. Kaikki me olemme vaiheessa, kaatuilemme ja nousemme vuorotellen. Kysymys ei kuitenkaan ole kaatuilun lopettamisesta ja pyhimykseksi kasvamisesta, vaan juurikin jatkuvasti nousemaan opettelusta; viihtymisestä omassa arjessa, ihmisenä elämisestä.
Tervetuloa lukemaan lisää huhtikuussa! 🙂